maanantai 11. syyskuuta 2017

Lusikkakorukurssin satoa

Keväällä olin Hannan kanssa Taitokeskuksen betonikorukurssilla. Heti kurssin päätyttyä ilmoittauduimme lusikkakorukurssille. Ne ovat olleet kovin suosittuja, mutta onneksi saimme paikat elokuun kurssille. Pari viikonloppua sitten hujahti lauantai ja sunnuntai nopeasti, vaikka päivät alkoivat kymmeneltä ja päättyivät viideltä.

Opettaja taisi kurssin aluksi sanoa, että älkää sitten valitko ensimmäiseksi sitä jykevintä lusikkaa. Ja mitäs minä teinkään... Väänsin kaksi tuntia kaunista, mutta kovin taipumatonta lusikkaa. Onneksi tajusin antaa periksi, saa se onneton kappale päätyä vaikka lusikoiden hautausmaalle.



Taivuttamiseen kuitenkin jämähdin, sillä tein samalla tekniikalla useamman korun.


Toinen näistä päätyi viime viikonloppuna pakettiin, sillä ystäväni vietti syntymäpäiviään. Kurssille viemäni lusikat olivat kaikki alpakkaa, joten ostin kurssilta yhden sievän hopeisen lusikan. Tämäkin päätyy varmasti jossain vaiheessa lahjaksi.


Sahaaminen ei ole lempipuuhaani. Pelkään aina, että sahan terä paukahtaa poikki. Haasteet on tehty voitettaviksi, joten päätin tarttua sahaankin. Superhieno ei sahauksesta tullut, mutta hyvin tuo taivutettu varsi hämää.


Vasarallakin oli mukava mätkiä menemään. Pari lusikanpesää hakkasin lyttyyn ja sahasin varren irti. Toiseen koruista laitoin varren lusikanpesän päälle.


Halusin kokeilla myös kirjaimien hakkaamista koruun. Jännitti, että miten saan tekstin onnistumaan, koska testikappaleeseen tuntui koko ajan tulevan varjokuvia eli kirjain heilahti vasaraa iskiessäni. Ihan mukavasti kuitenkin onnistuin.


Yhden sormuksenkin tein.


Sekä yhdet korvikset.


Muokkasin myös vähän markan ja pennin kolikoita. En uskaltanut niitä itse porata, joten esittelen ne myöhemmin, kunhan saan miehen avustamaan poraamisessa.

Mitäs tykkäätte? Onko ideoita mitä tekisin, jos vielä päädyn uudelleen vastaavalle kurssille?

- Riikka

Ei kommentteja: